Hajusteyliherkkyys

Hajusteet tuoksuvat, herkistävät ja ärsyttävät

Hajusteita tiedetään käytetyn jo 3000-4000 vuotta sitten. Ylhäisön keskuudessa niitä on käytetty ajoittain ylettömästi, muun muassa keisarivallan Roomassa ja renesanssiajan Ranskan hovissa.

Ihmisen hajuaisti on moniin eläimiin ja hyönteisiin verrattuna huono. Silti me pystymme erottamaan 2000-4000 erilaista tuoksua. Suhteellisesta huonoudestaan huolimatta ihmisnenä on 1000 kertaa herkempi kuin kemialliset määritysmenetelmät.

Hajusteallergiaa on 2-3%:lla väestöstä. Allergia ilmenee kosketusihottumana, esimerkiksi käsi-ihottumana, sen huomaamattomana pahentajana tai parantumisen hidastajana.

Joka toinen meistä saa epämiellyttäviä ruumiillisia tai psyykkisiä oireita lähiympäristön tavallisista tuoksuista, myös vesivahinkohomeista ja -bakteereista. Sitä voidaan sanoa tuoksuherkkyydeksi.

Hajusteallergiasta ihottumaa

Korkean elintason maissa 2-3% väestöstä on herkistynyt hajusteisiin. Kyseessä on kosketusallergia, joka ilmenee ihottumana alueilla, jotka altistuvat hajustetuille tuotteille. Tavallisimpia aiheuttajia ovat deodoranttien, partavesien, käsi- ja kosteusvoiteiden sekä siivousaineiden tuoksuaineet. Deodoranttiallergia näkyy ja tuntuu ihottumana kainaloseuduissa. Pesuaineiden ja voiteiden tuoksujen aiheuttamat oireet ovat epämääräisempiä. Allergia pahentaa perusihottumaa tai hidastaa sen parantumista. Hajusteallergisilla ei yleensä ole limakalvo-oireita, ellei sellaisiksi lasketa huulipuikkojen ja –rasvojen sekä hammastahnojen huuli- ja suunympärysekseemaa. Joillekin ilmaantuu ihottumaa myös silmäluomiin.

Hajusteet merkitään tuoteselosteeseen nimillä Aroma, Fragrance tai Parfum. EU velvoittaa ilmoittamaan 26 hajusteen sen INCI-nimellä, kun sitä on tuotteessa tietty määrä.Tärkeitä allergiaa aiheuttavia kemiallisia aineita on luonnonhajusteissa sekä synteettisissä hajusteissa. INCI-nimiä ovat mm. isoeugenol, eugenol, geraniol ja citronellol. (tieto päivitetty 01/13)

Kosketusallergiaa tutkitaan lapputesteillä

Kosketusallergia tutkitaan lapputesteillä. Eurooppalaisessa perussarjassa käytetään kahdeksan tuoksuaineen seosta (cinnamic alcohol, cinnamal, hydroxy citronellal, alpha-amyl-cinnamal, geraniol, eugenol, isoeugenol ja oak moss absolute), joka löytää 85-90 % todellisista allergioista. Useimpien maiden lapputestien perussarjassa on lisäksi Myroxolon Pereirae (perunbalsami), etelä-amerikkalaisesta puusta saatava hartsipitoinen tuoksuaine. Se antaa joskus myönteisen tuloksen vaikka hajusteseos jää kielteiseksi.

Joka neljäs tai viides hajusteallerginen reagoi lapputestissä myös luonnonhartsiin. Todellisia hartsiallergisia on sitäkin enemmän, sillä testi ei poimi kaikkia hartsiallergisia. Hajuste- ja hartsiallergian samanaikainen esiintyminen johtuu siitä, että tuoksuaineissa ja luonnonhartsissa on samoja bentsoehapon ja kanelihapon estereitä.

Hartsiallergian tavallisin merkki on laastariallergia. Kangaslaastarien liiman perusaine on luonnonhartsi. Sitä on sidosaineena myös useissa metalliteollisuuden leikkuunesteissä, samoin öljymaaleissa ja maskaroissa. Valistunee kuluttajat tietävät, että purukumin perusaine on saatu puunjalostusteollisuuden sivutuotteena syntyvästä puuhartsista. Purukumi on kuitenkin turvallinen herkku hartsiallergisellekin.

Kosketusihottumat

Hajusteet ovat tavallisimpia allergisen kosketusihottuman aiheuttajia. Hajusteita on erityisesti kosmetiikassa ja henkilökohtaisen hygienian tuotteissa:  hajuvedet, parfyymit, deodorantit, partavedet, voiteet, pesuaineet, sampoot ja saippuat. Hajusteisiin saattaa törmätä mitä moninaisimmissa tuotteissa: ilmanraikastimet, kodin puhdistustuotteet, pyykinhuuhteluaineet joskus jopa leikkikalut.

Hajusteet merkitään tuoteselosteeseen nimillä Aroma, Fragrance tai Parfum. EU velvoittaa ilmoittamaan 26 hajusteen sen INCI-nimellä, kun sitä on tuotteessa tietty määrä.Tärkeitä allergiaa aiheuttavia kemiallisia aineita on luonnonhajusteissa sekä synteettisissä hajusteissa. INCI-nimiä ovat mm. isoeugenol, eugenol, geraniol ja citronellol.

Yhdessä hajusteessa on yleensä kymmeniä tai satoja erilaisia hajumolekyyleja. Hajusteiden koostumukset ovat tavallisesti liikesalaisuuksia, joista on vaikea saada tarkkoja tietoja.

Itsehoito:

Vähennä kaikkein hajustettujen tuotteiden käyttöä, vaikka saatat sietää joitakin hajustettuja tuotteita paremmin kuin toisia. Pakkauksen tuoteselosteeseen on tavallisesti merkitty hajusteettomuus. Tarkkaile seuraavia tuoteryhmiä, lue tuoteselosteet ja hae kokeilemalla itsellesi sopivat.

• Ihon perusvoiteet ja lääkevoiteet 
• Ihon pesuaineet 
• Hiusten pesu- ja hoitoaineet 
• Deodorantit 
• Kosmetiikkasarjat 
• Auringonsuojavoiteet 
• Tiski- ja pyykinpesuaineet

Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen ihonhoidon- ja kosmetiikan tuoteneuvonnasta saa yksityiskohtaista tuotetietoa. Kysy lisää: kosmetiikka(ät)allergiahelsinki.fi

Tuoksuyliherkkyys

Hygienia- ja kulutustuotteiden hajustaminen on synnyttänyt uuden potilasryhmän: tuoksuyliherkät, jotka saavat voimakkaita keskushermoston ja hengityselinten oireita tuoksuaineista. 
Oireilun taustaa ei täysin ymmärretä, koska näiden ihmisten hengityselimet eivät ole allergisesti herkistyneet. Tuoksuyliherkät ihmiset ovat yleensä keski-ikäisiä ja ongelma on kehittynyt vähitellen.

Itsehoito:

• Lääkärin tekemä allergia- ja muu terveystutkimus on paikallaan. Testein osoitettavaa allergiaa todetaan kuitenkin harvoin, jos tuoksuaineet aiheuttavat hengityselinoireita eivätkä kosketusihottumaa. 
• Kyseessä ei ole psyykkinen sairaus vaan yksilön poikkeavan voimakas reaktiotapa tuoksuun. 
• Poista kotoa kaikki turhat kemikaalit, mutta ympäristön täydellinen hajuttomuus on mahdottomuus. Karaise itseäsi luonnontuoksuilla, joita useimmat tuoksuyliherkät sietävät melko hyvin. 
• Ota ongelma avoimesti esiin niin kotona kuin työpaikalla. Useimmat ymmärtävät, kun kertoo, että heidän tuoksunsa ärsyttää. Moni parfyymin käyttäjä tottuu lempituoksuunsa niin, että laittaa sitä huomaamattaan koko ajan enemmän. 
• Älä eristäydy vaan koeta myös kestää hajuja, herkkyytesi hajuille vaihtelee ja karaisu auttaa 
• Lääkkeitä voi kokeilla. Joillakin auttaa antihistamiini, toisilla nenäsuihkeet. Niillä, ketkä saavat kovan päänsäryn tuoksuärsykkeestä, saattaa auttaa heti ärsykkeen havaittua otettu särkylääke. Oireita lievittävä hoito voi löytyä kokeilemalla. Suoranaista ”hajulääkettä” ei ole.

Allergian itsehoito ja ohjeita potilaille 
Iho- ja allergiasairaala, 2006. Tari Haahtela, yhteistyössä Matti Hannuksela. Ohjeet tarkistettu ja päivitetty 2011.

Teksti: 
Matti Hannuksela, professori 
Allergiatietokeskuksen johtaja, Allergia- ja Astmaliitto ry

Lähde: http://www.allergia.fi