Ruoka-allergia ja ruokayliherkkyys

Joka toinen suomalainen kärsii ruoka-aineallergian oireista jossain elämänsä vaiheessa. Monet lasten ruoka-allergiat paranevat itsestään ajan myötä. Usein allergian syynä on perusruokaan kuuluva raaka-aine, kuten muna, maito, vilja tai kala. Allergiaa voivat kuitenkin aiheuttaa myös lisäaineet sekä alkoholi.

Aikuisten ruoka-allergia

Aikuisista 2–5 prosenttia sairastaa ruoka-allergiaa. Useimmiten kyseessä on siitepölyallergiasta johtuva ristiallergia tai lapsuudessa alkanut allergia. Oireiden takana saattaa myös olla jotakin muuta kuin allergia, esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymä tai laktoosi-intoleranssi. IgE-välitteistä (immuunipuolustus kehittää vasta-aineita) ruoka-allergiaa aiheuttavat allergeenit ovat pääasiassa eläin- tai kasviperäisiä 
valkuaisaineita.

Kaikki ruoka-aineet sisältävät useita yksittäisiä allergeeneja, joista vain osa on tunnistettu. Osa allergiareaktioista johtuu niin sanotusta ristiallergiasta, jolloin elimistö tunnistaa samankaltaisia 
rakenteita eri alkuperää olevissa aineissa. Yleisimmät ristireaktiot liittyvät koivun siitepölyallergiaan.

Maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi sekoitetaan usein toisiinsa. Maitoallerginen ei siedä maitoproteiinia, kun taas laktoosi-intoleranssissa on kyse maitosokerin imeytymishäiriöstä. Lisäaineiden aiheuttamat allergiaoireet ovat myös olleet paljon esillä. Ne ovat kuitenkin melko harvinaisia.

Ruoka-allergian mekanismit, diagnoosi ja aiheuttajat

Ihmisten sietokyky kehittyy yleensä jo lapsuusiässä. Ensimmäiset altistumiset ruoka-aineelle saavat normaalisti aikaan toleranssin eli sietokyvyn. Allergisella tätä sietokykyä ei synny, ja elimistö puolustautuu allergeenia vastaan allergisella reaktiolla. Allergian kehittyminen on perintö- ja ympäristötekijöiden summa, perimmäistä syytä ei tiedetä. Ruoka-allergiassa elimistö kehittää vasta-aineita ruoka-ainetta vastaan. Oireet ilmaantuvat yleensä heti tai muutaman tunnin sisällä ruoan nauttimisen jälkeen. On olemassa myös hidasta ruoka-allergiaa, jolloin oireet kehittyvät vasta päivien kuluessa ja ovat yleensä lieviä.

Diagnoosi

Lääkäri tekee allergiadiagnoosin sekä oireiden että testitulosten perusteella. Ruoka-allergian diagnoosia ei siis tehdä pelkän allergiatestauksen (prick-ihotestaus, verikokeet) pohjalta. Allergiatestin positiiviset tulokset kertovat herkistymisestä, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että kyseistä ruoka-ainetta pitäisi välttää. Epäselvissä tapauksissa käytetään oirepäiväkirjaa. Altistuskokeita aikuisilla tehdään erittäin harvoin.

Ruoka-allergian aiheuttajat

Mikä tahansa ruoka voi aiheuttaa allergisen reaktion, jos henkilö on herkistynyt kyseiselle ruoalle tai sen sisältämälle ainesosalle. Koivun siitepölyallergiaan liittyvistä aiheuttajista tavallisimpia ovat porkkana, omena ja kiivi. Lisäksi joistakin mausteista voi tulla suun kutinaoireita. Muita tyypillisiä allergeeneja aikuisilla ovat pähkinät, kalat ja äyriäiset. Maito ja viljat ovat mahdollisia, mutta eivät tavallisia aikuisiän ruoka-allergioiden aiheuttajia.

Ruoka-allergian oireet:

Iho

Ruoka-allergian aiheuttamia iho-oireita voivat olla mm. punoitus, ihon lehahtelu ja ajoittaiset nokkosihottumat. Jos oireet toistuvat voimakkaina ja laajalla ihoalueella tietyn ruoka-aineen nauttimisen jälkeen, kyseessä on mahdollisesti ruokaan liittyvä allerginen reaktio. Ruoka-allergia ei yleensä aiheuta aikuisiällä atooppista ihottumaa tai pahenna sitä. Allergioita kannattaa kuitenkin etsiä, jos laaja-alaisen ja hoitoon huonosti reagoivan ihottuman ja jonkin ruoan välillä vaikuttaisi olevan yhteys. Atooppinen ihottuma voi pahentua tietyistä ruoista, kuten appelsiinista tai tomaatista, koska ne vapauttavat histamiinia elimistössä suoraan ilman immuunivastetta. Tällöin puhutaan yliherkkyydestä, ei allergiasta. Allergiatestaus ei näiden ruoka-aineiden kohdalla ole yleensä tarpeen: riittää, että niitä ei syö suuria määriä. Nokkosihottuma tai sen paheneminen johtuu aikuisiällä joskus, vaikkakin harvoin ruoka-allergiasta.

Ruoansulatuskanavan ongelmat

Allerginen tulehdus suolen limakalvolla voi johtaa suolen liikkeiden häiriöön ja ripuliin, joskus ummetukseen. Siihen saattaa liittyä voimakkuudeltaan vaihtelevia, jopa koliikkimaisia kipuja sekä oksentelua. Näihin vaivoihin ei ole muuta hoitokeinoa kuin välttää ruoka-ainetta, jos oireet ovat voimakkaat. Lievissä oireissa voi ruoka-ainetta nauttia oireiden sallimissa rajoissa. Jos kyse on ravitsemuksellisesti keskeisistä ruoka-aineista, on syytä hakeutua lääkäriin oikean ruokavalion löytämiseksi. Pitkään jatkuva ruoansulatuskanavan oireilu tulee aina selvittää lääkärin tutkimuksilla.

Toiminnalliset vatsavaivat

Toiminnalliset ruoansulatuskanavan vaivat muodostavat todellisen haasteen ruoka-allergian diagnostiikassa. Näitä vaivoja ovat muun muassa palan tunne kurkussa, ruoan tarttuminen ruokatorveen, refluksitauti, polte rintalastan takana, ylävatsakivut, täyttämisen tunne, röyhtäilyt, ajoittainen ripuli tai ummetus, ilmavaivat, alavatsakivut, kipu peräsuolessa ulostamisen yhteydessä, sen jälkeen tai ulostamisen välilläkin.

Kyseessä ei ole sairaus vaan ruoansulatuskanava toimii poikkeavalla tavalla. Diagnoosi perustuu oirekyselyyn ja siihen, ettei tutkimuksissa löydy sairautta, allergiaa tai elimellistä vikaa. Yli puolella länsimaiden väestöstä esiintyy ajoittain toiminnallisia vatsavaivoja.

Ärtyneen suolen oireyhtymä

Ärtyneen suolen oireyhtymässä ruoka-allergiat eivät ole merkittävä tekijä, vaikka monet sairastuneet kokevat hyötyvänsä ruokavalion rajoituksista. Ärtyvä suoli on pikemminkin ominaisuus. Sitä on joka kolmannella naisella ja joka viidennellä miehellä. Oireina on vatsan turvottelua sekä eri puolilla vatsaa tuntuva kipu. Suolen toiminnassa on usein muutoksia: välillä on löysiä ulosteita ja välillä ummetusta. Oireet saattavat olla välillä poissa ja välillä vaivata enemmän. Voi olla viikkoja, jolloin oireita ei ilmene ja välillä niitä taas tulee.

Ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivät osaavat tavallisesti luetella ruoan tai ruoat, joista oireet tavallisesti laukeavat. Niitä on keskimäärin neljä henkilöä kohti. Syitä tähän oireiluun ei tiedetä. Stressi, hermostuneisuus, masennus ja muut henkiset tekijät laukaisevat tai pahentavat oireita. Yksinkertaisin ’hoito’ on oireita laukaisevien ruokien välttäminen. Yleistä, kaikille sopivaa ruokavalioita ei ole, ei myöskään parantavaa hoitoa. Lääkehoitoa käytetään oireiden lievittämiseen.

Anafylaksia

Anafylaksia on pahimmillaan henkeä uhkaava allerginen yleisreaktio. Anafylaktinen reaktio kehittyy yleensä 20 – 30 minuutin sisällä oireita aiheuttavalle ruoka-aineelle altistumisesta. Ensioireina suurimmassa osassa on ihon pistely, kutina ja punotus. Nokkosihottumaa alkaa ilmestyä tilanteen edetessä. Se voi muuttua angioödeemaksi eli allergiseksi turvotukseksi. Palan tunne kurkussa voi edetä hengityksen vaikeutumiseksi. Lisäksi saattaa ilmetä pahoinvointia ja vatsakipuja.

Mitä nopeammin oireet kehittyvät, sen vakavammasta tilanteesta on kyse. Raju allerginen yleisreaktio voi tulla kaikenikäisille ruoka-allergikoille. Yleisimmät anafylaksian aiheuttajat ruoka-aineissa ovat pähkinä, siemenet, kala ja äyriäiset. Tärkeintä tällaisessa tilanteessa on nopea adrenaliini-injektorin käyttö (Epipen®, Jext®). Adrenaliini-injektori on tarkoitettu ensiapulääkkeeksi. Anafylaksia vaatii aina ensiapuun tai päivystykseen hakeutumisen välittömästi, vaikka adrenaliini-injektori olisikin helpottanut oireita. Anafylaksialle on tyypillistä oireiden uusiutuminen kuluvan vuorokauden aikana.

Injektorin käyttö: 
• nyrkkiote 
• ota turvakorkki (sininen - Epipen tai keltainen - Jext) pois 
• injektori on nyt käyttövalmis 
• injektorin oranssi tai musta pää - neula 
• reiden ulkosyrjä pistoskohta, ei pakara 
• ei peukaloa injektorin päähän, injektori pidetään koko ajan voimakkaassa nyrkkiotteessa 
• injektori pidetään 10 sekunnin ajan paikallaan 
• pistoskohdan hierominen lopuksi

Injektorin oikeaa käyttöä on syytä harjoitella siihen tarkoitetulla harjoitusinjektorilla. 
Pyydä ohjausta omalta terveysasemaltasi tai allergia- ja astmayhdistyksen neuvojalta.

Ristiallergiat

Noin joka toinen koivuallerginen saa allergiaoireita juureksista ja hedelmistä. Näitä siitepölyallergiaan liittyviä oireita tulee pääasiassa suun, nielun ja huulten alueelle. Oireina esiintyy kutinaa ja turvotusta, joiden voimakkuus vaihtelee. Vatsa- ja iho-oireet ovat harvinaisia.

Juuresten ja hedelmien kuoriminen tai muu käsittely saattaa aiheuttaa iho-oireita käsiin. Oireherkkyys on siitepölykaudella voimakkaampaa, talvella oireita ei välttämättä tule ollenkaan. Ristiallergian oireet ovat muutenkin yleensä lieviä. Juuresten ja hedelmien käsittely (kypsentäminen tai pakastaminen) vähentää allergeenisuutta, selleriä lukuun ottamatta. Pähkinät säilyttävät myös allergeenisuutensa käsittelystä huolimatta. Ristiallergia heinien ja ruokien välillä on harvinaista. Samoin on pujon suhteen.

Koivun siitepölylle allerginen saattaa saada oireita seuraavista:

• omena • kirsikka • persikka • luumu • päärynä • nektariini • kiivi • ananas • mango • passionhedelmä • viinirypäle • porkkana raakana • selleri • peruna raakana • fenkoli • hasselpähkinä • maapähkinä • hassel- ja saksanpähkinä • mantelit, marsipaani • kastanja • seesam-, auringonkukan siemen, pinjansiemen • mausteet 
• tomaatti • paprika

Heinien siitepölylle allerginen saattaa saada oireita:

• vehnä, ruis, ohra, kaura, riisi, maissi, raiheinä • herne, meloni, maapähkinä, soija, tomaatti

Pujon siitepölylle allerginen saattaa saada oireita:

• persilja • palsternakka • selleri • valkosipuli • kamomilla • porkkana raakana • fenkoli • hunaja • siitepölyvalmisteet • mausteet: anis, korianteri, kumina

Yleisimmin oireita aiheuttavat mausteet:

• pippurit, kaneli, curry-mausteseos, inkivääri, kumina, kurkuma, korianteri, sinappi

LTP-allergia

LTP-allergia (lipid transfer proteiini, lipidien kuljetusproteiini) kuuluu myös risti-allergioiden ryhmään. Suomessa LTP-allergia on harvinainen. Oireet ovat samantyyppisiä suuoireita kuin siitepölyn ristiallergiaoireilussa, mutta LTP-allergia on aiheuttanut myös vakavia reaktioita. Tähän allergeenien ryhmään kuuluu ruusukasveihin kuuluvia marjoja ja hedelmiä, tyypillisimpänä persikka. LTP:t kestävät hyvin erilaisia käsittelyjä kuten kuumentamista ja pakastamista. Tämän vuoksi ryhmään kuuluvista marjoista ja hedelmistä tehdyt hillot, mehut ja soseet aiheuttavat myös oireita.

Allergisen ruokavalio

Allergioiden hoidossa pyritään pois turhista kielloista ja välttämisestä. Ruokavaliohoitoihin ryhdytään usein turhaan pelkästään iho- tai verikokeiden tulosten perusteella. Silti vaikean ruoka-allergian hoidossa ainoa vaihtoehto on edelleen ruoan välttäminen. Useimpien ei kuitenkaan tarvitse välttää allergeenia kokonaan vaan he sietävät allergeeneja pieniä määriä. Pienet allergeenimäärät ravinnossa voivat estää allergian lisääntymistä. Välttämisen tason määrittelee lääkäri.

Jos ruokailussa joudutaan rajoittamaan ravitsemuksen kannalta keskeisiä ruoka-aineita, tarvitaan hoitoon mukaan ravitsemusterapeutti. Ravitsemusterapeutin kanssa suunnitellaan yhdessä allergiselle sopiva 
ja ravitsemuksellisesti riittävä ruoka-valio. Aiemmin monet allergiset välttivät ”yleisesti allergisoivia ruoka-aineita”. Yleisesti allergisoivia ruoka-aineita ei ole, ja ruoka-allergioita ei voida ehkäistä varmuuden vuoksi pidettävillä ruokarajoituksilla. Maailmalla liikkuu koko joukko luetteloita vältettävistä ruoista. Listat ovat harhaanjohtavia, koska allergia on aina yksilöllinen.

Maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi

Maitoallergia on yleensä puhjennut jo lapsuudessa. Vatsaoireet ovat tyypillisimpiä, joskus iho oireilee vatsan lisäksi. Vaikeasti maitoallergiset saattavat saada pahimmillaan anafylaksian altistuttuaan maidolle. Maitoallergiassa vältetään lääkärin ohjeiden mukaan maitoproteiinia ja niitä sisältäviä tuotteita kuten juustoja, levitteitä, rahkaa, jäätelöä jne. Maito ei ole aina tuoteselosteessa mainittu nimellä maito vaan se voi olla mm. nimellä hera tai kaseiini. Hylatuotteet eivät sovi maitoallergikolle. Maitoallergia on yleensä enemmän lasten allergiaa ja se paranee suurimalla osalla kouluikään mennessä. Diagnoosi tehdään välttämis-altistuskokeella.

Laktoosi-intoleranssi sekoitetaan usein maitoallergiaan. Noin 17 prosentilla suomalaisista on perinnölliseen taipumukseen liittyvä maitosokeria pilkkovan laktaasienstyymin vähyys, hypolaktasia. Sen takia maidon laktoosi, maitosokeri, aiheuttaa ripulia, ilmavaivoja ja vatsakipuja. Laktoosi-intoleranssi kehittyy yleensä kouluiässä, joskus vasta aikuisena. Laktoosin rajoittamista voidaan kokeilla oma-aloitteisesti vähälaktoosisilla tai laktoosittomilla tuotteilla. Jos tämä ei auta, tilanteen varmistamiseksi lääkäri voi varmistaa diagnoosin joko verestä tehtävällä geenitestillä tai laktoosirasituksella

Vilja-allergia ja keliakia

Vilja-allergiassa tietty vilja, yleensä vehnä, ohra ja ruis, aiheuttaa allergisia oireita. Oireet ovat samat kuin maitoallergiassa. Vilja-allergiaa ei voi diagnostisoida pelkän verikokeen perusteella, kuten ei maitoallergiaakaan. Näiden diagnoosi perustuu aina välttämisaltistuskokeeseen.

Lapsuudessa puhjennut vilja-allergia paranee useimmiten. Keliakia sekoitetaan helposti vilja-allergiaan. Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine vaurioittaa suolen limakalvoa. Keliakian oireet ovat lähinnä suolioireita; ripulia, löysiä ulosteita, ylävatsan turvottelua ja ilmavaivoja. Ravintoaineiden imeytymishäiriöstä johtuen voi paino pudota. Keliakia on elinikäinen. Keliakia voidaan tutkia verikokeella. Hoitona siihen on pysyvästi gluteeniton ruokavalio, jossa vältetään vehnää, ruista ja ohraa sisältäviä ruokia.

Ruokaintoleranssit

Ruokaintoleranssit sekoitetaan usein allergiaan ja siksi ne on nostettu esille. Ruokaintoleranssit eivät ole allergiaa.

Histamiini-intoleranssi

Histamiini-intoleranssi -termi on yleisessä käytössä, mutta histamiini-intoleranssin olemassaolosta ei ole nykytiedon valossa luotettavaa näyttöä. Tutkimustulokset altistuskokeista ovat ristiriitaisia ja siksi ei voida varmuudella sanoa, aiheuttavatko histamiinia sisältävät ruoat joillekin allergiatyyppisiä oireita. Oireet ovat tyypillisimmillään päänsärkyä, vatsakipuja ja ripulia sekä nokkosrokkoa.

Tiedot ruokien sisältämästä histamiinin määristä ovat hyvin ristiriitaisia. Joidenkin arvioiden mukaan mm. kalat, merenelävät, sianliha, viinit ja useat ruokasäilykkeet sisältäisivät runsaasti histamiinia. Luotettava tieto mainittujen ruoka-aineiden tai tuotteiden sisältämästä histamiinista tai muista biogeenisista amiineista puuttuu.

Trehaloosi-intoleranssi eli sienisokeri-intoleranssi

Trehaloosin eli sieni-sokerin imeytymishäiriö oireilee samoin kuin laktoosi-intoleranssi: ripuli, ilmavaivat ja vatsakivut. Suolistosta puuttuu sienisokeria pilkkova trehalaasientsyymi. Sienisokeria on nimensä mukaisesti sienissä vaihtelevasti. Oireet alkavat 15 minuutista pariin tuntiin syömisen jälkeen. Suomaisista 1-2 prosenttia on trehaloosi-intolerantteja. Heistä useimmat ovat myös laktoosi-intolerantteja.

Lisäaineet

Lisäaineita käytetään ruokien säilyvyyden, maun, ulkonäön ja rakenteen parantamiseksi. Lisäaineet allergiaoireiden aiheuttajana on usein keskustelunaiheena. Lisäaineallergia on harvinainen. Ainoa merkittävä allergian aiheuttaja on E120 (karmiini, kokkiniili, karmiinihappo). Se voi aiheuttaa astmaa ja äkillisiä allergiareaktioita, jopa anafylaksian.

Rikkiyhdisteet (E220-E228), butyylihydroksianitsoli ja -tolueeni E320,E321), natriumglutamaatti (E620, E621) ovat lisäaineita, jotka saattavat myös aiheuttaa allergiaoireita, vaikkakin äärimmäisen harvoin.

Lisäksi seuraavien lisäaineiden usein luullaan aiheuttavan allergiaoireita, mutta ne ovat syötynä turvallisia allergianäkökulmasta: atsoväriaineet (E 102, E110), bentsoehappo ja bentsoaatit (E210- E213), sorbiinihappo ja sorbaatit (E200- E203), parabeenit (E214- E219), gallaatit (E310- E312).

https://cloetta.studio.crasman.fi/pub/cloetta/pdf/E-koodiavain.pdf

Ruoka-allerginen ravintolassa tai matkoilla

Ruokailutilanteet

Allergiaruokavaliot asettavat ruoan valmistajille ja keittiöille suuret vaatimukset. Ne aiheuttavat myös merkittäviä lisäkustannuksia. Siksi on tärkeää, että allerginen kertoo joukkoruokailutilanteissa vain niistä ruoka-aineista, jotka allergioiden hoitoon perehtynyt lääkäri on varmistanut. Jos ruoan valmistajalle on ilmoitettu porkkana-allergia, se johtaa porkkanan tarpeettomaan poistamiseen kaikissa muodoissaan, 
vaikka rajoitus koskisi vain raakaa porkkanaa. Allergisen on syytä karsia ruoasta vain todellisen ja merkittävän oireen aiheuttaneet aineet, olipa kyseessä itse valmistettu ruoka tai joukkoruokailu.

Ravintolassa syöminen

Ruoka-allergisen on tärkeää kertoa ravintolahenkilökunnalle, mitä oma allergia tarkoittaa. Tarvittaessa pyydetään kokki paikalle väärinkäsitysten välttämiseksi. Ravintolaan on hyvä ottaa mukaan erillinen ruoka-allergiasta kertova paperi, jonka tarjoilija voi toimittaa kokille ruokailun turvallisuuden varmistamiseksi. Hyvä käytäntö on myös ilmoittaa allergioista etukäteen jo pöytää varatessa. Ravintolahenkilökunta saattaa vaihtua usein ja siksi tarjoilijan allergia-alan asiantuntemukseen ei voi luottaa. Siksi ruokailijan on hyvä itse varmistaa, että oikea tieto menee keittiöön saakka.

Ulkomailla

Ulkomaille lähtiessä kannattaa aina selvittää etukäteen kohteen ruokatarjonta ja lääkäripalvelut. Matkaan on hyvä ottaa mukaan paperi, johon on kirjoitettu englanniksi/maan kielellä allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet ja niistä aiheutuvat oireet sekä hoito. Omat allergialääkkeet on syytä ottaa mukaan. Niiden riittävyys ja voimassaoloaika varmistetaan ennen matkaa. Adrenaliini-injektorista tulee olla englanninkielinen todistus mukana sekä resepti.

Pakkausmerkinnät

Suomessa on EU:n direktiivien myötä säädetty laki elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä. Laissa mainitaan ne yliherkkyyksiä aiheuttavat ruoka-aineet, jotka on merkittävä elintarvikepakkauksiin. Näitä ruoka-aineita ovat gluteenipitoiset viljat (vehnä, ruis, ohra, kaura, speltti, kamut-vilja) sekä viljatuotteet, äyriäiset, nilviäiset, kananmuna, kala, pähkinät (manteli, hasselpähkinä, saksanpähkinä, cashewpähkinä, pekaanipähkinä, parapähkinä, pistaasipähkinä, macadamiapähkinä, maapähkinät), soijapapu, maito, selleri, sinappi, seesaminsiemenet, lupiini, rikkidioksidi ja sulfiitit (>10 mg/kg tai litra).

“Saattaa sisältää pähkinää”

Elintarvikkeiden aineosaluetteloissa käytetään paljon ”Saattaa sisältää pähkinää” -tyyppisiä lauseita. Anafylaksian saaneen henkilön on aiheellista välttää näitä mahdollisen valmistuskontaminaation sisältäviä valmisteita. Kuitenkin valtaosa Suomen pähkinäallergisista saa vain lieviä oireita koivuallergiansa vuoksi. Näissä tapauksissa ei ole tarpeen välttää ”saattaa sisältää pähkinää” -tuotteita.

Erityiskysymyksiä

Tavanomaiset ruokaöljyt (kuumapuristetut öljyt) eivät yleensä sisällä proteiineja. Sen sijaan kylmäpuristetuissa öljyissä (’virgin oil’) on todettu pieniä määriä allergeeniproteiineja.

Tärkkelyksissä on vähän valmistusaineen allergiaa aiheuttavia proteiineja, esimerkiksi vehnätärkkelyksessä alle 0.3 prosenttia. Tärkkelyssiirappien ja muunneltujen tärkkelysten proteiinipitoisuus on vielä pienempi, eikä proteiinien allergeenipitoisuutta ole osoitettu.

Ruoka-aineen allergeenipitoisuuteen vaikuttavat muun muassa kasvu-, kypsymis- ja säilytysolosuhteet. Osa allergeeneista muuntuu herkästi käsiteltäessä. Esimerkiksi omena ja porkkana saattavat kypsennettynä sopia allergiselle, mutta eivät raakana. Osa ruoka-aineista taas kestää hyvin käsittelyä, esimerkiksi maito, muna ja kala. Toisaalta voimakas kuumennus voi vähentää maidon ja munan allergeenisuutta niin, että osa maito- ja muna-allergisista sietää voimakkaasti kuumennettuja tuotteita.

Kontaminaatio elintarvikkeissa on joskus syynä ruokien aiheuttamiin allergiareaktioihin. Vieras allergeeni (kontaminaatio) saattaa olla peräisin elintarvikkeiden raaka-aineista tai tulla tuotteeseen valmistus- tai pakkausvaiheessa, kun erityyppisiä elintarvikkeita tuotetaan ja pakataan samoilla laitteilla.

Kesäporkkana ja uusi peruna aiheuttavat herkemmin allergiaa kuin vanhat juurekset talvella.

Omenan lajike ja kypsyysaste vaikuttavat siten, että Granny Smith -lajikkeessa on voimakkaampia allergeeneja kun taas Golden Delicio -us-, Gloster- ja Jonagold-lajikkeissa heikompia. Vain joka kymmenes koivuallergikko reagoi kotimaiseen omenaan, kun ulkomaisiin omenoihin reagoi joka kolmas.

Teksti: koulutuspäällikkö, allergianeuvoja Anne Vuorenmaa, Allergia- ja astmaliitto 2012.

Lue lisää: Allergia- ,iho- ja astmaliiton sivuilta

HYÖDYLLISIÄ SIVUSTOJA RUOKAYLIHERKILLE:

Erimenu-verkkopalvelusta

Erimenu on verkkopalvelu erityisruokavaliota noudattaville henkilöille. Erimenu tukee erityisruokavaliota noudattavaa ruoka-allergikkoa tai keliaakikkoa saamaan ajantasaista tietoa juuri hänelle soveltuvista elintarvikkeista ja niiden saatavuudesta sekä ruokaohjeista. Sivustolla voit rakentaa oman jä läheisesi ruokavaliot. Kts. http://www.erimenu.fi

 

Ruoka-ainesanastosta:

Ruoka-allergisen on myös matkoilla oltava tarkka ruokavaliostaan. Internetissä on saatavilla useita erilaisia sanastoja, esimerkiksi Food Infon sivulla on sanastot myös suomeksi. Kts. TÄÄLTÄ

Tietoa Kelakialiiton sivuilta:

Keliakialiitto

Eviran pakkausmerkintäsivusto allergiselle:

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ‘Ruoka-allergeenit’ -sivusto kertoo allergiselle ja hänen läheisilleen, mitä pakkausmerkinnöissä on säädösten mukaan allergeenien osalta kerrottava. Sivustolla kerrotaan myös vastuukysymyksistä (valmistajan/maahantuojan/markkinoijan vastuu, valvontaviranomaisen vastuu, kuluttajan vastuu) sekä siitä, miten tulee toimia, jos epäilee ostamassaan tuotteessa olevan virheen (esim. pakkausmerkintävirhe, allergeenikontaminaatio).

Eviran ruoka-allergeenit sivu