Siitepölyallergia

Siitepölytilanne tänään:

Siitepöytiedote

Euroopan siitepöytiedot

Suomalaisista noin 20 prosenttia on siitepölyallergisia. Kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo. Koivun siitepölystä oireita saa noin 15, heinistä 10 ja pujosta noin viisi prosenttia väestöstä.

Siitepölyt aiheuttavat pääasiassa allergista nuhaa, mutta joskus myös keuhko-oireita, kuten yskää ja hengityksen vinkumista. Ilmaston lämpeneminen on pidentänyt siitepölykautta, kauden alku on vuosien mittaan aikaistunut noin kahdella viikolla. Eteläiset ilmavirrat voivat tuoda jo tammi-helmikuussa oireita aiheuttavia määriä siitepölyä Etelä-Suomeen lähinnä Virosta ja muista Baltian maista. Siitepölykausi etenee etelästä pohjoiseen parissa viikossa.

Vähiten siitepölyä ilmassa on aamuisin, iltaisin ja kostealla säällä. Tuulisella ja aurinkoisella ilmalla siitepölyä on paljon etenkin aamupäivällä. Koivun ja heinien allergeenimäärä moninkertaistuu ilmassa juuri sateen edellä ja erityisesti ukkosmyrskyssä. Kukinnan huippu kestää 2–3 viikkoa. Silloin siitepölyä voi olla ilmassa öiseenkin aikaan.

Siitepölyallergian tutkiminen

Siitepölyallergian oireet liittyvät yleensä tiettyyn aikaan. Diagnoosin tekemiseen ei välttämättä tarvita tutkimuksia. Jos oireiden aiheuttajasta on epäselvyyttä, allergiaa voidaan selvittää ihotestein tai verikokein.

Siitepölyallergian aiheuttajakasvit

Allergiaa aiheuttavat siitepölyhiukkaset ovat keveitä. Ihmisen limakalvoille päädyttyään niiden sisältämät valkuaisaineet vapautuvat nopeasti. Kaikki yleisimmin siitepölyallergiaa aiheuttavat kasvit ovat tuulipölytteisiä. Monista kasveista on todettu vapatuvan allergeenisia pienhiukkasia jo ennen kukintaa. Ne voivat siitepölyhiukkasten tavoin aiheuttaa oireita.

Lepät ja pähkinäpensas ovat kevään ensimmäisiä allergian aiheuttajia. Oireita aiheuttaa tervalepän ja harmaalepän siitepöly. Leppien kukinta alkaa maaliskuun puolessa välissä. Lepän siitepölylle herkistynyt saa melkein aina oireita myös koivusta ja pähkinäpensaista. Pähkinäpensaita esiintyy Suomessa luonnonvaraisena vain lounais- ja etelärannikoilla sekä muualla viljeltynä koristekasvina.

Koivut ovat Suomessa tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja. Oireita aiheuttavat raudus-, hies- ja vaivaiskoivu. Koivun kukinta alkaa yleensä toukokuun alussa ja on runsaimmillaan kuun puolivälissä. Tilastojen mukaan koivun siitepölyn runsas kausi tulee joka kolmas vuosi. Koivujen kaataminen pihapiiristä on turhaa, sillä siitepöly kulkeutuu kaikkialle.

Muut lehtipuut (haapa, poppeli, pajut, vaahtera, saarni, lehmus, tammi ja jalavat) aiheuttavat oireita vain harvoille. Suomessa kasvavien havupuiden (kuusen, männyn, katajan) siitepölymäärät ovat suuria, mutta allergia hyvin harvinaista.

Heinäkasveista ainakin 40 lajia tuottaa allergisoivaa siitepölyä. Oireita voi saada niistä kaikista, vaikka olisi herkistynyt vain yhdelle kasville. Kukintakausi alkaa toukokuun lopulla ja jatkuu elokuun loppuun. Suurin osa heinistä aloittaa kukintansa juhannuksen alla. Heinäkuu on heinäallergiselle pahin aika.

Viljakasveista ruis on tuulipölytteinen. Se kukkii juhannuksen tienoilla. Heinäallergiset saavat oireita siitäkin ristiallergian kautta. Muut viljakasvit ovat itsepölytteisiä, eli pölytys tapahtuu umpinaisessa kukassa eikä aiheuta oireita.

Pujo eli maruna kasvaa teiden varsilla ja joutomailla rikkakasveina. Pujon siitepöly ei lennä kovin pitkälle, joten allergiaoireita tulee yleensä vain kasvuston läheisyydessä. Kukinta alkaa Etelä-Suomessa noin heinäkuun puolessa välissä. Pujo kuuluu asterikasveihin (mykerökukkaisiin). Niihin kuuluvat myös mm. päivänkakkara ja voikukka, ja niiden siitepölyssä on samoja allergeeneja kuin pujossa. Hunajassa on siitepölyjä, mutta vain harvat saavat siitä oireita. Pujo kannattaa kitkeä heinäkuun alkuviikkoina hyvissä ajoin ennen kukintaa pihapiiristä sekä koulujen ja päiväkotien läheisyydestä.

Pujon sukulaiskasvit ketomaruna ja marunatuoksukki aiheuttavat oireita useimmille pujoallergisille. Ketomaruna kukkii Etelä- ja Keski-Suomen kuivilla hiekkamailla pari viikkoa myöhemmin kuin pujo ja pidentää siten pujoallergisen oirekautta. Marunatuoksukki on uusi tulokas Suomessa. Sitä kasvaa lähinnä lintulautojen läheisyydessä, sillä se on tullut meille ulkomailta lintujen ruoaksi myytävien siemenien mukana. Kukkiakseen tämä kasvi tarvitsee lämpimän kesän ja sittenkin se kukkii vasta syyskuussa. Tuoksukkiallergia on yleistä Etelä-Euroopassa sekä Yhdysvalloissa.

Ulkomailla siitepölyallergiaa aiheuttavat muutkin lajit. Välimeren maissa allergiakasveihin kuuluvat mm. oliivipuu, sypressi, plataani ja tuoksukki. Siitepölykausi on Välimeren maissa huomattavasti pidempi kuin meillä. Euroopan siitepölytilanteesta tarkempaa tietoa http://www.polleninfo.org.

Ulkoilman homeitiöt

Homeitiöitä on ulkoilmassa koko lumettoman kauden ajan. Niitä on ilmassa heti lumen sulamisen ja maan kuivahtamisen jälkeen sekä etenkin loppukesällä heinäkuun loppupuolelta lumen tuloon saakka. Homeitiöt saattavat aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin siitepölyn allergeenit. Tärkeimmät homesienisuvut ovat cladosoprium ja alternaria. Niistä saa oireita arviolta 1–2 prosenttia suomalaisista. Allergisten määrää ei tunneta tarkkaan, koska luotettavia testiaineita ja -menetelmiä ei ole.

Oireet ja ristiallergia

Siitepölyallergia aiheuttaa oireita lähinnä hengitysteissä. Oirekirjoon kuuluvat vesinuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus, yskänärsytys sekä astmaoireet. Useimmilla siitepölyallergikoilla myös silmät punottavat, kutisevat ja kirvelevät. Myös atooppinen ekseema saattaa pahentua ja monet kokevat väsymystä.

Siitepölyallergia kehittyy harvoin alle 2-vuotiaana, ja herkistyminen on yleisintä kouluiässä.

Noin joka toinen koivuallerginen reagoi juureksiin ja hedelmiin, pieni osa mausteisiin. Kyseessä on ristiallergia. Oireet ovat yleensä lieviä mutta niiden voimakkuus voi vaihdella. Suu, nielu ja korvat kutiavat, huulet ja suun limakalvo voivat turvota hieman. Vatsa- ja iho-oireet ovat harvinaisia. Siitepölykauden jälkeen oireita ei välttämättä tule ollenkaan. Raakojen juuresten käsittely, esimerkiksi perunan kuoriminen, saattaa aiheuttaa iho-oireita. Juuresten ja hedelmien keittäminen, raastaminen tai pakastaminen vähentää niiden allergeenisuutta.

Koivun siitepölylle allergiset saattavat saada oireita: 
- omena 
- kirsikka 
- persikka 
- luumu 
- päärynä 
- nektariini 
- kiivi 
- ananas 
- mango 
- passionhedelmä 
- viinirypäle 
- porkkana raakana 
- selleri 
- peruna raakana 
- fenkoli 
- hasselpähkinä 
- maapähkinä 
- saksanpähkinä 
- mantelit, marsipaani 
- kastanja 
- seesamsiemen, auringonkukan siemen, pinjansiemen 
- mausteet 
- tomaatti 
- paprika 

Ristiallergia heinien ja ruokien välillä on harvinainen. Heinien siitepölylle allergiset saattavat saada oireita:

- vehnä, ruis, ohra, kaura, riisi, maissi, durra, raiheinä, kanarianhelpi 
- herne, meloni, maapähkinä, soija, valkolupiini, tomaatti

Ristiallergia pujon ja ruokien välillä on melko harvinainen. Pujon siitepölylle allergiset saattavat saada oireita: 
- persilja 
- palsternakka 
- selleri 
- valkosipuli 
- kamomilla 
- porkkana raakana 
- fenkoli 
- hunaja 
- siitepölyvalmisteet 
- mausteet: anis, korianteri, kumina

Yleisimmin oireita aiheuttavat mausteet:

- pippurit, kaneli, curry-mausteseos, inkivääri, kumina, kurkuma, korianteri, sinappi

Diagnoosi ja hoito

Siitepölyallergian oireet liittyvät yleensä tiettyyn aikaan. Diagnoosin tekemiseen ei välttämättä tarvita tutkimuksia. Jos oireiden aiheuttajasta on epäselvyyttä, allergiaa voidaan selvittää ihotestein ja verikokein.

Siitepölyallergian hoito

Siitepölyallergiaa hoidetaan oireiden mukaan. Lievät ja ajoittaiset oireet saattavat mennä itsestäänkin ohi. Lääkitys on paikallaan, jos oireita on päivittäin. Apteekeissa on laaja valikoima antihistamiineja.

Jos tuntuu, ettei yksi lääke tehoa, kannattaa kokeilla toista. Lääkärissä on syytä käydä, jos lääkettä tarvitaan päivittäin. Allergisen nuhan hoitoon on saatavilla myös kortisoninenäsuihkeita. Niitäkin saa pieniä määriä ilman reseptiä.

Nenäkortisonia tulisi käyttää ainakin muutama viikko yhteen mittaan säännöllisesti. Hyvänä lisähoitona on nenähuuhtelukannu. Nenäkannulla huuhdotaan epäpuhtaudet ja eritteet nenästä pois. Nenäkannua kannattaa käyttää ennen nenäsuihketta.

Antihistamiineista tai kortisonisuihkeista on harvoin mitään haittaa. Silmäoireisiin voi käyttää silmätippoja, jos antihistamiinilääkitys ei tunnu riittävän. Yskä ja hengenahdistus ovat aihe hakeutua lääkärin vastaanotolle. Oireilija saattaa tarvita astmalääkityksen ainakin siitepölykauden ajaksi.

Raskaana olevan tai imettävän ensisijaiset allergialääkkeet ovat nenäsuihkeet ja silmätipat sekä muutamat antihistamiinit. Lääkäri ja apteekkihenkilökunta antavat ohjeita niiden käytöstä.

Siedätyshoito

Siedätyshoitoa annetaan, jos tavanomaiset allergialääkkeet eivät auta riittävästi. Siedätyshoitoa saa tällä hetkellä pisto- tai tablettihoitona. Hoito kestää noin 3 vuotta. Pistoksina hoitoa annetaan koivu-, heinä- ja pujoallergiaan ja tablettihoitona heinä-allergiaan.

Siedätyshoitoarvioon hakeudutaan perusterveydenhuollosta lääkärin lähetteellä. Hoitoa saa myös useilla yksityisillä lääkäriasemilla. Pistoksia annetaan vain terveydenhuollon yksikössä, aluksi viikon, kahden välein noin 7–15 viikkoa ja sen jälkeen 4–8 viikon välein. Tablettimuotoinen hoito tapahtuu pääasiassa kotona.

Ensimmäinen tabletti otetaan terveydenhuollon yksikössä, muuten tabletti otetaan kotona päivittäin. Hoidon teho on yksilöllinen, mutta vaikuttaa jo ensimmäisenä hoitovuotena. Osa potilaista tulee kokonaan oireettomiksi. Teho on melkein yhtä hyvä molemmilla hoitomuodoilla. Joillakin oireet palaavat vuosien varrella, mutta toista hoitojaksoa tarvitaan harvoin.

Lääkkeettömät apukeinot

Esimerkiksi nenähuuhtelukannu on hyvä apuväline. Huoneistossa paras vaihtoehto on koneellinen ilmanvaihto, jossa on tuloilman hiukkassuodatus. Tuuletusikkunoihin ja ulkoilmaventtiileihin kannattaa asentaa hiukkassuodattimet. Myös hyvästä ilmanpuhdistimesta saattaa olla apua. Viikkosiivous on syytä tehdä huolellisesti ja siitepölyt huuhdellaan hiuksista ennen nukkumaanmenoa.

Älä tuuleta tai kuivata petivaatteita ulkona siitepölyaikaan. Paras ulkoiluaika on aamuisin tai iltamyöhään. Pahimpaan siitepölyaikaan on hyvä välttää raskasta liikuntaa, esimerkiksi reipasta pyöräilemistä tai raskasta juoksulenkkiä. Nurmikon voi leikata kasteisena ja pujo kannattaa kitkeä pihasta mieluiten ennen kukintaa heinäkuun alkupuolella. Nyhdä kasvi juurinen irti.

• nenähuuhtelukannu
• ilmanvaihto: koneellinen ilmanvaihto, jossa tuloilman hiukkassuodatus
• tuuletusikkunoihin ja ulkoilmaventtiileihin kannattaa asentaa hiukkassuodattimet
• nurmikko on hyvä leikata kasteisena
• pujo kannattaa kitkeä pihasta, mieluiten ennen kukintaa heinäkuun alkupuolella, nyhdä kasvi juurinen irti
• hyvästä ilmanpuhdistimesta saattaa olla apua
• huolehdi viikkosiivouksesta
• huuhtele siitepölyt hiuksista ennen nukkumaanmenoa
• älä tuuleta tai kuivata petivaatteita ulkona siitepölyaikaan
• ulkoiluun paras aika on aamuisin tai illalla myöhään, pahimpaan siitepölyaikaan on hyvä välttää raskasta liikuntaa esim. reipasta pyöräilemistä tai raskasta juoksulenkkiä
• seuraa siitepölytiedotetta www.siitepoly.fi

Siitepölysanastoa:

Suomi: Koivu, Leppä, Pähkinä, Heinä, Pujo 
Ruotsi: Björk, Al, Hassel, Gräs, Gråbo 
Norja: Bjørk, Or, Hassel, Gress, Burot 
Tanska: Birk, Elletræ, Nød, Græs, Bynke 
Viro: Kask, Lepp, Pähkel, Hein, Puju 
Englanti: Birch, Alder, Hazel, Grass, Mugwort 
Saksa: Birch, Erle, Hasel, Gräser, Beifuss 
Ranska: Bouleau, Aulne, Noiseter, Gramineés, Armoise 
Espanja: Abedul, Aliso, Avellano, Gramineas, Artemisa pegajosa 
Italia: Betulla, Ontano, Noccciolo, Graminaceae, Assenzio

Siitepölyallergia, teksti Anne Vuorenmaa, Allergia- ja astmaliitto, 1/2012

Lähde: http://www.allergia.fi