Artikkeli maitosiedätyksestä
Helsingin Allergia ja astmayhdistyksen jäsenlehti – Apurahan saajan raportti
Tiina Kauppila 05/2022
Maitosiedätettyjen potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu ei poikkea muusta väestöstä
Tutkiessa eri hoitomuotojen vaikuttavuutta on tärkeä mitata potilaan itsensä raportoimaa laatu- ja vaikuttavuustietoa. Yleisesti käytetty lähestymistapa on mitata terveyteen liittyvää elämänlaatua, jota voidaan mitata yleisluonteisilla tai sairauskohtaisilla mittaristoilla (terveyteen liittyvä elämänlaatu, health-related quality of life). Yleisluonteiset mittaristot mahdollistavat vertailun potilaiden ja verrokkiväestön välillä, mutta eivät välttämättä ole riittävän herkkiä kaikissa tilanteissa. Sairauskohtaiset mittarit pureutuvat tietyn sairauden erityispiirteisiin, mutta eivät yleensä mahdollista vertailua potilaiden ja väestön välillä.
Ruoka-allergia on läsnä jokaisessa ruokailutilanteessa, mutta se ei näy päälle tai aiheuta oireita, mikäli välttöruokavalio onnistuu. Ruoka-allergian on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu heikentävän lasten ja heidän perheidensä terveyteen liittyvää yleistä elämänlaatua. Käypä Hoito suosituksen mukainen hoitolinja vaikeissa ruoka-allergioissa on välttöruokavalio ja varautuminen mahdollisiin allergisiin reaktioihin. Kokeellisissa olosuhteissa ruokasiedätyksellä voidaan nostaa sietokykyä aiemmin allergisen reaktion aiheuttaneelle ruoka-aineelle, mutta hoitoon liittyy usein sivuvaikutuksia ja kaikki potilaat eivät hyödy hoidosta.
Maitosiedätystä on tutkittu Helsingin Iho- ja allergiasairaalassa vuodesta 2005 alkaen. Mittasimme suomalaisten maitosiedätykseen osallistuneiden potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä yleisellä mittarilla että sairauskohtaisella mittarilla. Tutkimustulokset julkaistiin kansainvälisessä allergia-alan lehdessä vuonna 2021 (Kauppila ym. Allergy 2021). Tutkimuksessa osoitettiin, että maitosiedätettyjen potilaiden yleinen elämänlaatu, mitattuna suomalaisten kehittämällä ja laajasti käytetyllä 15D mittaristolla, oli samalla tasolla kuin saman ikäisillä ja samaa sukupuolta olevilla väestössä yleensä. Maitosiedätyksen onnistumisen ei havaittu vaikuttavan tilastollisesti merkitsevästi yleistä elämänlaatua mittaaviin pisteisiin.
Maitosiedätetyillä potilaille esiintyi runsaasti muita allergisia sairauksia (atooppinen iho, astma, muita ruoka-allergioita ja allergista nuhaa). Potilaista astmaa sairasti 66 (106/160) prosenttia. Näillä astmaa sairastavilla potilailla havaittiin merkittävästi alentuneet pisteet hengitystä mittaavassa osuudessa. Onnistunut maitosiedätys oli yhteydessä parempaan ruoka-allergiakohtaiseen elämänlaatuun lapsilla ja nuorilla, mitattuna ruoka-allergiakohtaisella elämänlaatumittarilla (food allergy related quality of life questionnaires, FAQLQs), mutta aikuisilla vastaavaa eroa ei havaittu.