Lapsuuden atooppinen ihottuma

Miia Perälä, LL, ihotautien ja allergologian EL

Tutkimusaihe: Lapsuuden atooppinen ihottuma. Tutkimus on saanut rrahoitusta Allergiasäätiöltä.

Atooppinen ihottuma on yleinen lapsuuden kutiseva ja pitkäaikainen ihosairaus, joka vaikuttaa suuresti koko perheen elämänlaatuun. Varhaislapsuuden ruoka-aineallergiat ja sittemmin herkistyminen erilaisille eläin- ja siitepölyille on hyvin yleistä. Moni kärsii allergisesta nuhasta. Noin kolmannekselle hankalaa atooppista ihottumaa sairastavista lapsista saattaa kehittyä astma ennen kouluikää. Riski kasvaa ihottuman ollessa laaja-alainen, jolloin ulkoisilta ärsykkeiltä suojaava ihon ns. läpäisyeste on laajalti vaurioitunut. Ihon läpäisyesteen vahingoittuminen varhaislapsuudessa altistaa siten allergiselle herkistymiselle sekä lisää riskiä allergisen nuhan ja astman kehittymiselle.

Filaggriinipuutos on yksi merkittävä läpäisyestevaurioon vaikuttava tekijä. Filaggriini on valkuaisaine, joka toimii ihoa suojaavana ja kosteuttavana rakennusaineena. Ihon tulehtuessa sen pitoisuus vähenee. Osalla atooppista ihottumaa sairastavista on luonnostaan filaggriinin puutos eli ns FLG LoF variantti. Tällöin ihon läpäisyeste on entistä hauraampi.

Seurasimme säännöllisin vastaanottokäynnein Iho-ja allergiasairaalassa, Helsingissä 3 vuoden ajan 152 alkujaan 1-3-vuotiasta atooppista ihottumaa sairastavaa lasta. Lapset satunnaistettiin aluksi ihottuman vaikeusasteen mukaisesti (keskivaikea tai vaikea ihottuma) kahteen ryhmään, joista toista hoidettiin pahenemisvaiheissa paikallisin miedoin tai keskivahvoin kortikosteroidivoitein (hydrokortisoni, Hydrokortisoni-17-butyraatti) ja väliaikoina perusvoiteilla, kun taas toisen ryhmän hoito koostui paikallisesta takrolimuusivoiteesta (joko 0,03 % tai tarvittaessa 0,1 %) alkuun päivittäin ja sen jälkeen ylläpitohoitona kahdesti viikossa. Tutkimuksessamme nuorimmat potilaat olivat 1-vuotiaita, joskin takrolimuusivoiteen virallinen käyttöikä on 2 ikävuodesta ylöspäin. Tämän vuoksi haimme ja saimme tutkimuksellemme myös FIMEA:n puoltavan lausunnon HUS:n eettisen toimikunnan puoltavan lausunnon lisäksi.

140 potilaasta selvitettiin verikokeella mahdollinen FLG- puutos sekä 13 muuta mahdollisesti läpäisyesteeseen vaikuttavaa geeniä, verenkuva, kokonais-IgE-taso ja allergiatestit (ihopisto-ja verikokeet ruoka- ja pölyryhmille) allergisen herkistymän selvittämiseksi. Seurannan päätteeksi tehtiin keuhkofunktiomittaukset mahdollisen hengitystietulehduksen ja keuhkohyperreaktiviteetin selvityksenä. Ihottuman vaikeusastetta ja laajuutta sekä vaikutusta elämänlaatuun seurattiin vastaanottokäynneillä käytetyillä menetelmillä ja kaavakkeilla, ja veden haihtumista (TEWL, transepidermal water loss) sitä mittaavalla mittarilla. Seurasimme myös käytettyjen hoitovoiteiden pitkäaikaisturvallisuutta mm seuraamalla niiden veripitoisuuksia sekä kirjaamalla sivuvaikutukset, infektiot, rokotevasteet (vasta-ainetasot verikokein) sekä kasvuparametrit.

Suurin osa lapsista tarvitsi voimakkaampaa hoitovoidetta 1. vuoden aikana. Astman tai atooppisen herkistymisen esiintymisessä ei ollut eroa ryhmien välillä. Tärkeintä oli hoitaa ihottuma riittävän hyvin. Sekä kortisonivoiteiden (myös II-luokan) että takrolimuusivoiteiden (myös 0,1 % -vahvuuden) käyttö oli 3 vuoden seurantatutkimuksessa turvallista. Vakavia haittavaikutuksia ei esiintynyt. Geenitutkimuksessa 14,3 % lapsilla oli FLG LoF-variantti, joka ei kuitenkaan merkittävästi vaikuttanut ihottuman vaikeusasteeseen. Ero näkyi suurempana veden haihtumisena iholta. Mielenkiintoista on, että pienellä osalla potilaita löytyi mahdollisesti harmillinen DOCK8-geenin variantti. Näillä potilailla oli myös korkeammat veren IgE- ja eosinofiilitasot. Tämä on uusi asia atooppisen ihottuman kohdalla ja olisi mielenkiintoista tutkia tätä yhteyttä laajemmalla populaatiolla.

Hankalaa atooppista ihottumaa sairastavat pienet lapset perheineen tarvitsevat säännöllistä seurantaa, tukea ja kannustusta riittävän tehokkaaseen ihottuman hoitoon. Viime aikoina atooppisen ihottuman tutkimus on ollut vilkasta ja tuottoisaa. Vaikka osa ihottuman synnystä on vielä mysteeriä, on paljon myös saatu selville. Kuten mm. eri välittäjäaineiden rooli ihotulehduksessa. Tämä on mahdollistanut uusien lääkeaineiden kehityksen helpottamaan atooppista ihottumaa sairastavien elämää.