Suomalaisten iho oireilee yhä helpommin kosmetiikan säilöntäaineelle – käyttöä halutaan rajoittaa

10.8.2015 klo 12:00

Suomi haluaa rajoittaa metyyliisotiatsolinonin käyttöä kosmetiikassa

Kotimaa10.8.2015
Tuuli Vattulainen
Helsingin Sanomat

Allergia monissa pesuaineissa, hiustenhoitotuotteissa, ihovoiteissa ja muissa kosmetiikkatuotteissa käytettävälle säilöntäaineelle metyyli-isotiatsolinonille on yleistynyt selvästi viime vuosina Suomessa. Ihokosketusallergian oireena on ihottuma, joka tulee ihoalueelle, joka on kosketuksissa herkistävän aineen kanssa. Kosketusallerginen ihottuma on hilseilevää, punoittavaa, kutiavaa ja alkuvaiheessaan mahdollisesti myös vetistävää.

Suomessa vielä vuosina 2006–2008 alle 1,5 prosentilla ihokosketusallergian varalta testatuista potilaista todettiin allergia metyyli-isotiatsolinonille. Vuonna 2010 luku oli noussut yli 10 prosenttiin ja viimeisimmissä tiedoissa vuodelta 2013 jo yli 13 prosenttiin.

Viimeisimmissä tiedoissa ovat mukana kaikkien yliopistosairaaloiden, kolmen keskussairaalan ja Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikan potilaat, joille on tehty epikutaanitesti. Epikutaanitestillä eli niin sanotulla lapputestillä testataan ihokosketusallergioita.

Tuloksia ei voi yleistää koskemaan allergian esiintymistä kaikkien suomalaisten keskuudessa.

"Testitulokset antavat kuitenkin hyvän käsityksen siitä, miten metyyli-isotiatsolinoniallergia on viime vuosina yleistynyt", sanoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitokselta.

Samankaltaisia tuloksia on saatu useissa muissa Euroopan maissa, kuten Britanniasta. Pesosen mielestä olisi perusteltua ja kiireellistä kieltää metyyli-isotiatsolinonin käyttö kosmetiikassa.

"On valitettavaa, että asia näyttää etenevän EU:n toimielimissä hitaasti", Pesonen sanoo.

Järvenpäässä asuva Hannaleena Lehtinen on yksi metyyli-isotiatsolinonille allergisista suomalaisista. Ihokosketusallergia selvisi kaksi vuotta sitten, kun hän kävi allergiatesteissä selvittämässä syytä käsissään olleelle kutisevalle ja hilseilevälle ihottumalle. Oireet vaikeutuivat vähitellen ja iholle tuli myös haavaumia.

"Minulla on atooppinen iho, enkä osannut aluksi epäillä, että oireet johtuvat allergiasta", Lehtinen kertoo.

Lehtinen oli luullut, että hänen työpaikallaan vihannestukussa käytettävät kumihansikkaat ärsyttävät ihoa. Hänellä oli ihottumaa myös päänahassa.

Kun oireiden syy selvisi, ihottumaa aiheuttaneet metyyli-isotiatsolinonia sisältäneet sampoo ja hoitoaine menivät vaihtoon, samoin käsivoide ja moni muu kosmetiikkatuote.

 

Myös työperäinen metyyli-isotiatsolinoniallergia yleistyi selvästi tutkimusjaksolla vuosien 2002–2012 aikana, kertoo Työterveyslaitoksen tänä kesänä ilmestynyt tutkimus.

Ihokosketusallergian yleisyyteen vaikuttaa aineen käyttäjien määrän lisäksi muun muassa se, kuinka suurina pitoisuuksina aineen käyttö sallitaan ja kuinka herkistävästä aineesta on kyse.

Metyyli-isotiatsolinoni sallittiin kosmetiikan säilöntäaineena Euroopan unionin alueella vuonna 2005. Vuonna 2013 Euroopan komission tiedekomitea SCCS suositteli sen käytön kieltämistä iholle jätettävissä kosmetiikkatuotteissa, kuten kosteusvoiteissa. Se esitti myös sallitun enimmäispitoisuuden pienentämistä iholta poishuuhdeltavissa tuotteissa, kuten saippuassa. Suomi on asettunut asiassa Euroopan tiedekomitean kannalle ja kannattaa rajoituksia.

"Asia on nyt niin sanotussa kuulemisvaiheessa, eli Euroopan komissio kuulee kaikkia osapuolia, joihin muutokset vaikuttavat", kertoo neuvotteleva virkamies Hinni Papponen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Papponen arvioi, että uutta kosmetiikan säilöntäaineita koskevaa asetusta ei saada voimaan vielä tämän vuoden puolella. Hänen mukaan asiassa ollaan kuitenkin voiton puolella, ja asian käsittely etenee, kun komissio on kuullut osapuolia.

"Me emme Suomessa pysty itsenäisesti päättämään asiasta, vaan meidän on odotettava EU:n asetusta."

Euroopan kosmetiikkateollisuus antoi vuonna 2013 suosituksen, ettei metyyli-isotiatsolinonia käytettäisi iholle jätettävissä kosmetiikkatuotteissa. Suomessa kosmetiikkateollisuutta edustavan Teknokemian Yhdistyksen mukaan sen jäsenyritykset ovat sitoutuneet noudattamaan suositusta.

Hannaleena Lehtinen ostaa ihovoiteensa apteekista. Hän ei käytä kodin ulkopuolellakaan pesuaineita, joiden sisältöä hän ei tiedä.

"Kuljetan mukanani pientä omaa saippuapulloa", Lehtinen kertoo.

Fakta

Parabeenit aiheuttavat vain vähän allergiaa

 Kosmetiikassa käytettävät säilöntäaineet voivat aiheuttaa ihokosketusallergian. Ihokosketusallergian oireena on yleensä kutiseva ja hilseilevä ihottuma ihoalueella, joka on ollut kosketuksissa herkistävän aineen kanssa.

 Ihokosketusallergiaa voidaan testata ihotautilääkärin tekemällä epikutaani- eli lapputestillä.

 Allergiasta kärsivän on vältettävä ihokosketusta allergiaa aiheuttavan aineen kanssa.

 Kosmetiikkatuotteiden pakkaustiedoista voi tarkistaa tiedot ainesosista, joita tuotteessa on käytetty. Esimerkiksi metyyli-isotiatsolinonista käytetään ainesosaluettelossa merkintää Methylisothiazolinone.

 Parabeenit kuuluvat allergian suhteen turvallisimpiin säilöntäaineisiin. Ne aiheuttavat harvoin ihokosketusallergiaa.

 

Asiantuntijana ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Maria Pesonen Työterveyslaitokselta