Tuore tutkimus: oireiden seuranta mobiilisovelluksella tukee nuorten omahoitoa
Tiivistelmä artikkelista ”Digital Monitoring of Symptoms and Lung Function During Birch Pollen Season in Pediatric Patients”
(Tanninen, Tiina, Reiterä, Paula, Saarto, Annika, Burman, Janne, Pelkonen, Anna & Mäkelä, Mika, Clinical and Translational Allergy, 2025, https://doi.org/10.1002/clt2.70101)
Astman ja allergisen nuhan hoidon tueksi on saatavilla digitaalisia mobiilisovelluksia. Ne voivat tukea omahoitoa ohjaamalla potilaita seuraamaan oireita, lääkityksen käyttöä ja keuhkojen toimintaa. Tuore tutkimus osoittaa, että oireiden ja keuhkojen toiminnan seuranta mobiilisovelluksen avulla tukee nuorten omahoitoa.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin koivun siitepölykaudella 2022 digitaalisia välineitä käyttäen koivun siitepölyn objektiivista vaikutusta astman ja allergisen nuhan oireisiin sekä astma- ja allergialääkityksen käyttöön nuorilla potilailla, jotka olivat vaihtelevasti herkistyneitä koivun siitepölylle. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin oireseurantasovelluksen käytön koettua hyötyä omahoidossa.
Tutkimukseen osallistui 48 lasta ja nuorta (7-17 vuotiaita), joilla oli käytössään hoitava astmalääkitys. Osallistujat ryhmiteltiin heidän koivuherkistymisensä perusteella (koivuspesifinen immunoglobuliini E). Osallistujat jatkoivat käyttämäänsä hoitavaa astmalääkitystä normaalisti tutkimuksen ajan. Allergisten nenä- ja silmäoireiden vuoksi osallistujat käyttivät suun kautta otettavia antihistamiinivalmisteita, nenäkortikosteroidisuihketta ja allergiasilmätippoja tarpeensa mukaan.
Koivun siitepölykauden aikana osallistujat kirjasivat päivittäin astma- ja allergiaoireensa sekä niihin käytetyn lääkityksen käyttäen suomalaista KAMU Health -oireseurantasovellusta. Keuhkojen toimintaa mitattiin päivittäin kotona pienellä kädessä pidettävällä laitteella (mikrospirometri), johon puhallettiin.
Vuoden 2022 maltilliset koivun siitepölymäärät näkyivät tutkimustuloksissa. Vaikka osalla potilaista esiintyi allergiaoireita, lievä koivun siitepölykausi ei merkitsevästi heikentänyt keuhkojen toimintaa osallistujilla, jotka käyttivät hoitavaa astmalääkitystä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että osallistujat suosivat allergiaoireiden hoidossa suun kautta otettavaa antihistamiinilääkitystä. On tärkeää huomata, että kyseinen koivun siitepölykausi oli lievä, joka on voinut vähentää allergialääkityksen käyttöä verrattuna runsaampiin siitepölykausiin.
Yksi tutkimuksen tärkeimmistä havainnoista oli se, että suuri osa tutkimukseen osallistuneista nuorista potilaista koki tutkimuksessa käytetyn digitaalisen seurannan hyödyllisenä omahoidolleen riippumatta heidän koivuherkistymisensä tasosta.
Tutkimuksen ansioihin kuului digitaalinen tosielämän seuranta nuorten astma- ja allergiaoireista, lääkityksestä ja keuhkojen toiminnasta koivun siitepölykaudella. Potilastyön kannalta aihepiiri on ajankohtainen, sillä koivu on Suomessa merkittävä allergiaoireiden aiheuttaja. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna koivun siitepölymäärien on havaittu lisääntyneen. Siksi on tärkeää löytää keinoja, joilla astmaa ja allergiaoireita voidaan seurata ja hoitaa tehokkaasti siitepölykauden aikana.
Yhteenvetona tutkimus osoittaa, että digitaalinen oire- ja keuhkojen toiminnan seuranta on lupaava tapa havainnoida nuorten astma- ja allergiaoireita siitepölykauden aikana. Se tarjoaa perheille parempaa ymmärrystä oireiden vaihtelusta ja tukee astman ja allergiaoireiden hyvää hoitotasapainoa.
Koivun siitepölymäärät voivat vaihdella merkittävästi vuosittain. On tärkeää huolehtia asianmukaisesta hoitavasta astmalääkityksestä ennen oireita aiheuttavaa siitepölykautta. Siitepölyallergiaoireiden hoidossa on hyvä kiinnittää huomiota nenäkortikosteroidisuihkeen käyttöön, ja tarvittaessa sen rinnalla voi käyttää suun kautta otettavaa antihistamiinia ja allergiaoireisiin tarkoitettuja silmätippoja.
Tiina Tanninen
lastentautien erikoislääkäri
5.1.2026