Artikkeli: Uutta pitkäaikaistutkimusta astmalääkkeistä
Tiivistelmä artikkelista ”Effect of fluticasone propionate/formoterol and fluticasone furoate/vilanterol on adolescents with chronic bronchial obstruction”
(Tiina Tanninen, Anna Pelkonen, Pekka Malmberg, Mika Mäkelä; Journal of Allergy and Clinical Immunology Global, 2024;3:100268)
Astmalle on tyypillistä hengitysteiden palautuva ahtauma, keuhkoputkien limakalvotulehdus sekä keuhkoputkien lisääntynyt supistumisherkkyys. Astman hoidon pitkäaikaistavoitteet ovat oireiden hallinta, normaalin aktiivisuustason ylläpitäminen ja pahenemisvaiheiden vähentäminen. Myös riskiä keuhkoputkien pysyvälle ahtautumiselle pyritään pienentämään. Jos astmaa ei saada hallintaan pelkällä hengitettävällä kortikosteroidilla (inhaled corticosteroid, ICS), lääkitykseen voidaan lisätä pitkävaikutteinen avaava lääke (long-acting β-agonist, LABA).
Keuhkojen toimintaa tutkitaan spirometrialla. Siinä tarkastellaan erityisesti uloshengityksen sekuntikapasiteettia (FEV1) ja uloshengityksen sekuntikapasiteetin ja nopean vitaalikapasiteetin suhdetta (FEV1/FVC). Keuhkojen toiminta saavuttaa huipputasonsa myöhäisessä nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa. Mahdollisimman hyvä keuhkojen toiminta on tärkeää saavuttaa nuorena. Alentunut FEV1 ja matalampi FEV1/FVC-suhde ennustavat astman pahenemisvaiheita, mikä voi heikentää keuhkojen toimintaa myöhemmin. Tätä vahvistaa amerikkalaistutkimus, jossa seurattiin astmaa sairastavia lapsia aikuisuuteen. Tutkimus osoitti, että ahtautuneista keuhkoputkista kärsivien osuus kasvoi esikouluiän ja varhaisaikuisuuden välillä. Jopa 11 % osallistujista, joilla oli pysyvä lievä tai keskivaikea astma, täytti keuhkoahtaumataudin diagnostiset kriteerit ennen 30 vuoden ikää.
Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla astmaa sairastavilla nuorilla kahden astman hoidossa käytettävän yhdistelmävalmisteen (ICS/LABA) vaikutusta keuhkoputkien ahtautumiseen. Tutkittavat valmisteet olivat flutikasonipropionaattia ja formoterolia (FP/FORM) sisältävä Flutiform k-haler (Mundipharma) ja flutikasonifuroaattia ja vilanterolia (FF/VI) sisältävä Relvar Ellipta (GSK). Tutkittavat valmisteet likimain vastaavat aerodynaamiselta kooltaan toisiaan. Kuitenkin flutikasonipropionaatin ja formoterolin yhdistelmällä (FP/FORM) on suurempi keuhkoihin päätyvän lääkkeen ja pienten hiukkasten osuus annoksesta kuin flutikasonifuroaatin ja vilanterolin yhdistelmällä (FF/VI). Siksi ensin mainitun yhdistelmän odotettiin parantavan keuhkojen toimintaa toista yhdistelmää paremmin.
Tutkimukseen osallistui 47 astmaa sairastavaa nuorta, joiden keuhkoputket olivat ahtautuneet ja joilla oli ollut vähintään kolmen kuukauden ajan säännöllinen hoitava astmalääkitys (muu kuin tutkimuksessa käytössä ollut valmiste, kuten ICS, ICS/LABA-yhdistelmä, montelukasti ja tiotropium). Tutkittavat nuoret saivat vuorotellen kahdeksan viikkoa kumpaakin tutkittavaa valmistetta 2020–2022 aikana: FP/FORM 125/5 mikrogrammaa 2 annosta 2 kertaa päivässä tai FF/VI 92/22 mikrogrammaa yhden annoksen kerran päivässä. Keuhkojen toimintaa mitattiin spirometrilla ja oskillometrilla ennen tutkimusvalmisteen aloittamista sekä kummankin tutkimusjakson jälkeen HUS Iho- ja allergiasairaalassa.
Tutkimukseen osallistuneista 59 % oli poikia, ja tutkittavien ikä vaihteli 12─17 vuoden välillä (mediaani 14 vuotta). Alussa astmatestipisteiden mediaani oli 22 (11–25) kuvaten vähäoireisuutta tai sitä, ettei potilas tunnistanut oireitaan keuhkoputkien ahtautumisesta huolimatta. Alussa kaikkien potilaiden keuhkoputket olivat ahtautuneet (FEV1/FVC <-1,65 SD). 25 tutkittavalla (57 %) oli lähtötilanteessa alentunut FEV1/FVC-taso myös avaavan lääkkeen jälkeen, mikä kertoo keuhkoputkien palautumattomasta ahtaumasta.
Molemmat yhdistelmävalmisteet paransivat keuhkojen toimintaa ilman tilastollisesti merkitsevää eroa niiden välillä. Absoluuttinen FEV1 nousi molemmilla valmisteilla noin 0,2 litraa. FEV1/FVC parani merkitsevästi flutikasonifuroaatin ja vilanterolin yhdistelmällä. Tutkittavista 40 % saavutti joko molempien tai vähintään toisen tutkimuslääkejakson aikana normaalin ennen avaavaa lääkettä mitatun FEV1/FVC-tason eli keuhkoputkien ahtautuminen väistyi. Tutkittavista 47 % saavutti vastaavan tason avaavan lääkkeen jälkeen mitattuna. Impulssioskillometriassa pieniä hengitysteitä kuvaavat arvot eivät muuttuneet merkitsevästi kummankaan tutkimusvalmisteen myötä.
Keuhkojen toiminta parani kummallakin yhdistelmävalmisteella. Alussa kaikkien hoitavaa astmalääkitystä käyttäneiden potilaiden keuhkoputket olivat ahtautuneet, mutta tutkimuksen aikana vajaalla puolella tutkittavista keuhkoputkien ahtautuminen väistyi. Monet tutkimukseen osallistuneet astmaa sairastavat nuoret saivat apua tutkimuksessa käytetyistä yhdistelmävalmisteista, jotta heidän keuhkonsa toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla.
Kirjoittanut Tiina Tanninen Syyspääskyyn 2024